Hankkeemme

Suomen musiikkielämän transnationaalinen muotoutuminen 1870-luvulta 1920-luvulle

Tutkimushankkeessa syvennetään ymmärrystä aineellisen maailman ja taiteen yhteyksistä ja historioista, kehitetään ekologisia materiaalikäytäntöjä taiteeseen sekä hahmotellaan uusia tapoja ajatella taiteen materiaalien elinkaarta ja kierrätystä.

Tutkimusprojekti käsittelee Aino Acktén ja Heikki Renvallin kirjeenvaihtoa.

Otso Lähdeojan Suomen Akatemian Kärkihankeessa (2016-2018) kehitetään runkoääniteknologiaan pohjautuvia ääniaplikaatioita.

Hanke luo uudenlaisia lähestymistapoja musiikkialan opintoihin ja muusikon työhön integroimalla kestävän tulevaisuuden agendan ja siihen liittyvän tutkimuksen taiteelliseen työskentelyyn.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeessa (2015 - 2021) tutkitaan, miten taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.

Tutkimusprojektin keskiössä on kirjeenvaihto, joka avaa näköaloja oopperakulttuurin käytäntöihin.

Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa (2021-2024) tutkitaan, miten kehollinen, taiteellinen lähestymistapa kielen oppimiseen voi kehittää yhteisöjen toimintakulttuuria kohti kokonaisvaltaisuutta.

Hanke tarkastelee tiedollista kuilua, joka vallitsee musiikkikasvattajien ammatillisen itseymmärryksen ja heidän yhteiskunnallisen vastuunsa välillä epävarmuuden, ekokriisien ja monimutkaisten "viheliäisten ongelmien" aikakaudella.

Luis Guerran hankkeessa tutkitaan kollektiivisia taiteellisia käytäntöjä epämuodollisina välineinä tahatonta oppimista, radikaalia demokratiaa ja institutionaalista aktivismia varten.

Petri Kaverman kuolemaa käsittelevässä taiteellisessa tutkimuksessa (2015-) valmistetaan hauta-arkku.

Taiteellinen tutkimushanke kehittää ja täsmentää kysymystä, miten esityksellistää maisema.

Tutkimushanke tarkastelee, kuinka yliopistokokoelmat – kuten kasviherbaariot, geologiset näytteet, lääketieteelliset instrumentit ja eläintieteelliset näytteet – eivät ole ainoastaan tieteellistä todistusaineistoa, vaan myös kulttuurisia esineitä, jotka kantavat mukanaan sosiaalisia historioita, kolonialismin jälkiä ja ilmastonmuutoksen kerroksia. Näitä materiaaleja kehystetään uudelleen kuraattorityön kautta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää uusia opetuksen ja oppimisen tapoja, jotka valmistavat opiskelijoita monimuotoisiin, joustaviin työuriin. Hanke edistää yhteistyökykyisempää ja innovatiivisempaa taidekoulutussysteemiä Suomessa ja sen ulkopuolella.

Taiteellisen tutkimuksen hanke tutkii elektronisen musiikin mahdollisuuksia ulkomaailmassa tapahtuvana ympäristötaiteena.

FAST45 -hanke tarkastelee taideyliopistojen vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Euroopassa.

Hankkeessa valotetaan ranskalaisen taiteentutkijan Georges Didi-Hubermanin kuvaa koskevan ajattelun yhteyksiä ranskalaiseen fenomenologiaan.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia työskentelytapoja musiikintunneilla, kannustaa opettajia ja oppilaita musiikin luovaan tuottamiseen osana koulujen musiikinopetusta sekä tukea uusien musiikintekijäsukupolvien kasvamista.

Aktivistinen musiikintutkimusprojekti, joka käyttää päästötöntä esiintymislavaa esitysten toteuttamiseen.

Hankkeessa tehdään interkulttuurisen musiikinopettajakoulutuksen kehittämistutkimusta Suomessa, Israelissa ja Nepalissa.

Lea Kantosen taiteellinen tutkimus syntyy yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. Grabando al caminar -tutkimushanke toteutettiin 2017-2018.

HEWDISARTS on kulttuurienvälinen akateeminen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi ja haastaa akateemista ableismia korkeakoulutuksessa.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kertomuksellista osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa.

Miltä kuulostaisi ympäristö, joka on ekologisesti kestävä, sosiaalisesti integroiva, oikeudenmukainen ja rauhanomainen?

InChoir-hanke tutkii, miten inklusiivisia kuorokäytäntöjä kehitetään, ylläpidetään ja ymmärretään eri eurooppalaisissa konteksteissa sekä miten ne voivat edistää oikeudenmukaisempia ja sosiaalisesti kestävämpiä kulttuuri- ja koulutusympäristöjä.

Akatemiatutkija Otso Lähdeojan hanke (2018 - 2023) tutkii, miten muusikkojen vuorovaikutusta voi edistää teknologian keinoin.

Hankkeen tavoitteena on saattaa julkaisukuntoon Jean Sibeliuksen ja Achté-perheen kirjeenvaihto vuosilta 1899-1936 alkukielellä sekä käännöksenä.

Tutkimus käsittelee Suomen Kansallisbaletin historiaa.

Koneen Säätiön rahoittama tieteen- ja taiteenalojen rajoja ylittävä hanke (2021-2024) vahvistaa kaupunkitilan moniäänisyyttä ja kehittää sitä kautta oikeudenmukaista kaupunkia.

Hanke tutkii rytmiä, performanssia ja tunteita suomalaisessa sotilaskoulutuksessa ja pakolaisleirien capoeira-harjoittelussa.

Tutkimus tarkastelee reflektiivisen kirjoittamisen kurssin osallistujien kokemuksia kurssista.

Hanke uudistaa arkistotutkimusta tuomalla sitä vuorovaikutukseen kulttuuriperinnön ja muistin tutkimuksen keskustelujen kanssa, sekä kehittää kansanperinneaineistojen käyttöä, luo uusia yhteisölähtöisiä menetelmiä ja pohtii arkistolähtöisen tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan eettistä vastuuta.

Elina Salorannan taiteellisessa tutkimuksessa käydään kirjeenvaihtoa laulaja Elli Forssellin (1871-1943) kanssa.

Veijo Murtomäen tutkimustyön toisena aihepiirinä ovat keskieurooppalaisten säveltäjien ja suomalaisen musiikin poliittiset kytkennöt 1900-luvun alkupuoliskolla.

Vaikka usein pelätään, ”ettei nähdä metsää puilta”, tämä hanke ottaa huomioon päinvastaisen vaaran, ettemme näe puita metsältä, ja kiinnittää huomion yksittäisiin puihin.

Three Times a Decade is both a media art project, and a study about the practices of the internet culture, namely about the video blogs.

Tutkimushankkeessa tarkastellaan kirkkomuusikkojen kokemuksia koronapandemian ajalta keskittyen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin.

Tutkimushankkeessa arvioidaan Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajat-hanketta.

Kerstin Schroedingerin hanke esittelee innovatiivisen ja kokeellisen analogisoinnin prosessin, jossa digitoituja arkistokuvia palautetaan materiaalisen alkuperänsä juurille. Hankkeessa työstetään uudelleen 1900-luvun alun arkistovalokuvia nykypäivän Turkkiin sijoittuvilta alueilta, jolloin tuloksena on uusi tulkinta uudessa historiallisessa kontekstissa ja mahdollisesti uusi muistitekninen rakenne filmikuvan sisällä.

Selvityshankkeessa tarkastellaan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia sekä kehitetään toimenpidesuosituksia arviointitoiminnan jatkokehitykseen Suomessa.

Magnus Quaifen projektin tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten ja miksi taiteilijat opettavat niin kuin opettavat, jakaa näitä lähestymistapoja eri keinoin ja vaalia yhteisöjä, jotka harjoittavat tätä pedagogiikkaa.

Hanke pyrkii avaamaan kuvantekemisen prosesseja tavalla, joka tuo esiin kuvaesitysten suhdetta katsojan näkevään ruumiiseen. Miten kuvat vaikuttavat kulttuurissamme – ja millaisista lähtökohdista uusia, ennen näkemättömiä kuvia voisi syntyä?

Tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää, miten taiteen ammattilaisuus ymmärretään ja koetaan kuvataiteen koulutusohjelman henkilökunnan ja opiskelijoiden parissa sekä selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kokevatko opiskelijat voivansa tavoitella uraa ammattitaiteilijoina.

Hankkeen tavoitteena on kehittää, toteuttaa ja arvioida luovaa, henkilökeskeistä hoitotaidetta ammatillisessa koulutuksessa ja vanhustenhoidossa.

Aino-Kaisa Koistisen hanke tarkastelee feminististä kanssakirjoittamista taiteellisen ajattelun ja taiteilijapedagogiikan kontekstissa.

Miten kehittää keinoja tunnistaa ja toimia puiden kaltaisten elämänmuotojen kanssa, subjektien, joita yleensä pidämme täysin ‘toisina?

Nuppu Koivisto tutkii post doc -hankkeessaan musiikin historian marginaaleihin jääneitä naismuusikoita.

Tutkimushanke tarkastelee performatiivisuuden teoriaa suhteessa uusmaterialistiseen teoriaan.

Monialainen tutkimushanke tutkiisuomalaisten mielisairaalamuistoja SKS:n kansanrunousarkiston kanssa kerätyn aineiston avulla.

Hankkeessa tutkitaan osallistavaa musiikkitoimintaa harjoittavien muusikoiden työtä, toimintaympäristöjä ja ammatillisia näkemyksiä.

Kaarina Kilpiön tutkimushanke käsittelee elokuvien äänellisiä elementtejä.

Tutkimusprojektissa Juha Torvinen tutkii musiikin ja musiikillisten käytäntöjen merkitystä ympäristötietoisuudelle.

Hanke tarkastelee totalitarismin vaikutuksia ihmisiin ja musiikkiyhteisöihin tutkimuksen ja taiteen (musiikin) keinoin, keskittyen erityisesti holokaustiin ja venäläiseen/neuvostoliittolaiseen totalitarismiin, joka on saanut uusia muotoja 2020‑luvulla.

Hanke uudistaa elinikäistä musiikkikasvatusta koskevaa ajattelua nopeasti ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Hanke lisää ymmärrystä siitä, miten tietoa musiikin menneisyydestä ja käsityksiä musiikkiperinnöstä tuotetaan nyky-Suomessa.

Sibelius-Akatemiassa toteutettava Muusikkouden transformaatio -hanke uudistaa muusikkojen elinikäiseen oppimiseen sekä esittämiseen liittyviä käytäntöjä.

Marja-Leena Juntusen johtamassa tutkimushankkeessa (2018-) tarkastellaan musiikin opetussuunnitelmia suomalaisen musiik­ki­kas­va­tuk­sen kou­lu­tuk­sel­li­sen yhdenvertaisuuden ja laa­dun vä­li­nee­nä.

Heikki Uimosen johtama hanke keskittyy monimuotoisten suomalaisten äänimaisemien tallennukseen ja tutkimukseen.

Timothy Smithin tutkimus pyrkii oppimaan opiskelijoiden taiteellisesta ajattelusta heidän taiteellisissa prosesseissaan neurokirjo-kokemuksena.

Jan-Erik Anderssonin taiteellinen tutkimushanke käsittelee tilojen ja paikkojen teorioita.

Anu Koskinen tutkii, keitä, miten ja miksi valitaan opiskelemaan näyttelijöiksi Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun.

Nuppu Koivisto-Kaasik tutkii naisoletettuja pianonsoitonopettajia, intersektionaalisuutta ja musiikkielämän sukupuolittuneita valtarakenteita Helsingissä ja Tallinnassa vuosina 1861–1924.

Tutkimushanke pyrkii palauttamaan alkuperäiskansojen taiteeseen liittyvää tietoa takaisin yhteisöille itselleen.

PIMDI Erasmus + -hankkeessa hyödynnettiin taidekasvatuksen alan mahdollisuuksia ja kehitettiin "mielikuvituksellisten dialogien" pedagogiikkaa (a pedagogy of imaginative dialogues). Tässä pedagogiikassa yhteensopimattomien eroavaisuuksien välinen (mahdollinen) jännite on hedelmällinen ja kiinnostava lähtökohta, jotta niiden välille voidaan avata dialoginen "kolmas tila".

Pilvi Porkolan tutkimuksen tavoitteena on pohtia, miten performanssitaidetta opetetaan ja millaisia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia performanssitaiteen opettajat näkevät työssään.

Tutkimushanke hahmottaa suomalaisen pianonsoiton kulttuuria ja taustaa.

Jan Kailan, Japo Knuutilan ja Jan Fastin hankkeessa koetellaan taiteen ja tieteen yhteistyötä.

Hanke pyrkii lisäämään ymmärrystä poliittisuudesta osana ammattimuusikkoutta sekä edistämään ekologis-taiteellista mielikuvitusta ja muutoskeskeistä systeemiajattelua musiikin korkeakoulutuksessa.

Akatemiatutkija Liisamaija Hautsalo tarkastelee 5-vuotisessa tutkimushankkeessaan (2017-2022) suomalaista oopperaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvon, tasa-arvon, näkökulmasta.

Hankkeessa tutkitaan valokuvallisen totuuden ehtoja.

Taiteellisessa tutkimuksessaan Denise Ziegler kääntää nykyhetken prototyypiksi tulevasta.

Runkoääntä voidaan johtaa tilaan, jolloin itse tila muuttuu arkkitehtuurilliseksi instrumentiksi jota voidaan soittaa ja sen kautta luoda uudenlaisia äänikokemuksia.

Arja Kastinen tutkii hankkeessaan runolaulukulttuurin suomalais-karjalaista kanteleimprovisaatiota, sen ilmenemismuotoja alkuperäisessä kontekstissaan sekä sen mahdollisuuksia tässä aikakaudessa.

Timo Heinon tutkimushanke Food käsittelee ruokaa eri näkökulmista.

Kehittämis- ja tutkimushanke, jossa tutkitaan esittävien taiteiden tuomista osaksi peruskoulun ja esiopetuksen oppimisympäristöä. Hanketta rahoittaa Svenska kulturfondenin SKAPA-rahasto.

Hankkeessa tutkitaan militarisoitunutta kieltä ja sen suhdetta demokratiaan Suomessa. Taideyliopistosta mukana on tutkija Susanna Hast.

Susanna Hastin ja Maryam Bagheri Nesamin tutkimushankkeessa (2020-2022) luodaan yhteistyömahdollisuuksia iranilaisten ja suomalaisten taiteilijoiden välille.

Peter Peitsalon johtama tutkimushanke käsittelee suomalaista urkutaidetta.

Hanke tuottaa uutta tietoa ja perustutkimusta perinnemusiikin ja kokeellisen improvisaation risteyksistä ja musiikin yhdessä luomisesta sekä suomalaisen nykykansanmusiikin praktiikasta.

Kehitys- ja tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena on tuoda taide ja taiteellinen ajattelu vahvemmin osaksi tärkeää teknologiakeskustelua, tieteen ja teknologian näkökulmien rinnalle.

Anu Koskinen tutkii projektissa sitä, kuinka taiteen tekemistä yhteiskunnallisesti haavoittuvien ihmisryhmien kanssa voisi opettaa yhteisölliseen taiteeseen orientoituville taiteilijoille.

Chris Evansin ja Magnus Quaifen hanke tutkii, miten erilaisuutta ilmaistaan ja miten toisinajattelu on toteutunut taidekouluissa. Hanke pyrkii löytämään vastarinnalle koulutuksen, maantieteellis-taloudellisten olosuhteiden, kulttuuristen olosuhteiden ja yhteisöjen välisiä kytköksiä.

Historiafoorumin muistitietohanke kerää muistitietoa Taideyliopiston eri taidealoilla vaikuttaneilta henkilöiltä.

Taiteellisessa tutkimuksessaan (2014-2021) Mari Martin tekee taidetta kaupunkiympäristöissä yhteistyössä muiden kanssa. Samalla hän pohtii ja koettelee dialogin käsitettä.

Heidi Elmgren tutkii musiikkikouluttajien käsityksiä opetussuunnitelman perusteista osana Musiikinopetus Muutoksessa -hanketta.

Marjatta Ojan tutkimushanke (2018-2023) käsittelee taiteilijan vaikutusmahdollisuuksia.

Heli Reimannin tutkimushanke tutkii jazzfestivaali Tallinn 67:n historiaa.

Markus Mantereen tutkimushanke käsittelee Tampereen musiikkielämää.

Aino Kukkosen hanke tuo uutta tietoa suomalaisen tanssin historiasta ja avaa tanssitaiteilijan työtä poikkeusoloissa.

Tutkimushanke käsittelee kehollista musikologiaa 1700-luvun viitekehyksessä.

Hankkeen poikkitieteellinen tutkimus pyrkii lisäämään systeemistä ymmärrystä siitä, miten sukupuolista tasa-arvoa voidaan edistää Nepalin muuttuvassa musiikkikulttuurissa.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää paremmin niiden nuorten kokemuksia, jotka osallistuvat Harrastamisen Suomen mallin (HSM) tarjoamiin toimintoihin.

Tutkimuspaviljonki on Taideyliopiston koordinoima, joka toinen vuosi toistuva taiteellisen tutkimuksen projekti.

Johanna Lecklinin tutkimushanke käsittelee kysymystä taiteilijan vallasta.

UniArts GINTL-yhteistyön tavoite on laajentaa käsityksiä tiedosta ja tietämisestä taiteellisen ajattelun ja toiminnan kautta. Hanke monimuotoistaa oppimisen ja opetuksen prosesseja taiteisiin kiinnittyvien käytänteiden avulla. Kansainvälisessä hankkeessa luodaan avoin, globaali foorumi moninaisille dialogeille oppimisen ja opetuksen saralla.

Tuire Kuusen johtama tutkimusprojekti (2016-2024), jonka päätutkijana toimii Ph.D. Ivan Jimenez.

Tutkimushanke käsittelee prahalaisen musiikkikulttuurin unohdettuja piirteitä.

Tutkimuksessa tarkastellaan muuttuvaa vastavuoroista asiantuntemusta ja ammatillista oppimista johtajien, asiantuntijoiden ja näyttelijöiden välillä.

Heikki Uimosen Värinä-projekti tutki tilan, arkkitehtuurin, ruoan ja äänisuunnittelun merkityksiä juhlan ja arjen käytännöissä.

Projektin päätavoitteena on luoda uusia näkökulmia paikkasidonnaisiin koreografsiin praktiikoihin ja tuottaa taideteoksia, jotka nousevat esiin spekulatiivisen fiktion, astrobiologian, tähtitieteellisen datan ja queer-teorian yhteenkietoutumista.

Yhdenvertaisesti säveltäen -hankkeen (2019-2020) tavoitteena on lieventää alan sukupuolen mukaista ammatillista eriytymistä sekä edistää tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia.

Kohti systeemistä ajattelua Euroopan musiikkioppilaitoksissa

Vesa Kurkelan johtaman tutkimuksen kohde on musiikillinen toiminta Suomen suurimmissa kaupungeissa 1900-luvun alkupuolella. Toimintaa tutkitaan sekä kulttuurisesta että taloudellisesta näkökulmasta.

Tutkimushankkeessa pohditaan monialaisen ja taiteidenvälisen yhteistyön osuutta ja merkitystä taiteilijaksi kasvamisessa ja kouluttamisessa.