Hankkeemme

Suomen musiikkielämän transnationaalinen muotoutuminen 1870-luvulta 1920-luvulle

Tutkimushankkeessa syvennetään ymmärrystä aineellisen maailman ja taiteen yhteyksistä ja historioista, kehitetään ekologisia materiaalikäytäntöjä taiteeseen sekä hahmotellaan uusia tapoja ajatella taiteen materiaalien elinkaarta ja kierrätystä.

Tutkimusprojekti käsittelee Aino Acktén ja Heikki Renvallin kirjeenvaihtoa.

Otso Lähdeojan Suomen Akatemian Kärkihankeessa (2016-2018) kehitetään runkoääniteknologiaan pohjautuvia ääniaplikaatioita.

Alexandria Nova- verkosto kehitti ohjaajantaidetta ja sen opetusta. Verkoston muodosti seitsemän maan ohjauksen koulutusohjelmat yhteistyökumppaneineen.

Hanke on kansainvälinen Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja USC Thornton School of Musicin oopperayhteistyö.

Hanke luo uudenlaisia lähestymistapoja musiikkialan opintoihin ja muusikon työhön integroimalla kestävän tulevaisuuden agendan ja siihen liittyvän tutkimuksen taiteelliseen työskentelyyn.

Teatterikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston joka toinen vuosi järjestetyn kurssin keskiössä on monitaiteellinen yhteistyö kahdeksan koulutusohjelman kanssa.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeessa (2015 - 2021) tutkitaan, miten taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.

CARPA, esittävien taiteiden taiteellisen tutkimuksen kollokvio, on joka toinen vuosi järjestettävä tapahtuma. Se keskittyy taiteellisen tutkimuksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin, erityisesti esittävien taiteiden alueella.

Tutkimusprojektin keskiössä on kirjeenvaihto, joka avaa näköaloja oopperakulttuurin käytäntöihin.

Vuosittain järjestetty kansainvälinen työpaja tarjosi instrumentalisteille ja säveltäjille mahdollisuuden työstää uusia teoksia yhteistyössä.

Opetushenkilökunnan digitaidot ajan tasalle -hanke, jossa Taideyliopisto on mukana.

Tutkimusprojektissa käsitellään teatterin uudelleen ekologisointia tarkastelemalla uppoamisen dynamiikkaa ja sen käsitteellistä ja näyttämöllistä mielikuvittelua.

Digitaalisen kirjallisuuden hankkeen (di.ki) tavoitteena on tehdä digitaalista kirjallisuutta tutuksi yleisölle sekä tuottaa uusia teoksia.

Hankkeessa kehitetään korkeakoulujen yhteisiä digitaalisia palveluja ja toimintamalleja.

Hankkeen tavoitteena on luoda alusta taiteidenvälisille yhteistyöprojekteille, jotka tuovat yhteen taiteilijoita ja taiteen ammattilaisia Suomesta, Tansaniasta ja Mosambikista.

Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa (2021-2024) tutkitaan, miten kehollinen, taiteellinen lähestymistapa kielen oppimiseen voi kehittää yhteisöjen toimintakulttuuria kohti kokonaisvaltaisuutta.

Hanke tarkastelee tiedollista kuilua, joka vallitsee musiikkikasvattajien ammatillisen itseymmärryksen ja heidän yhteiskunnallisen vastuunsa välillä epävarmuuden, ekokriisien ja monimutkaisten "viheliäisten ongelmien" aikakaudella.

Luis Guerran hankkeessa tutkitaan kollektiivisia taiteellisia käytäntöjä epämuodollisina välineinä tahatonta oppimista, radikaalia demokratiaa ja institutionaalista aktivismia varten.

Petri Kaverman kuolemaa käsittelevässä taiteellisessa tutkimuksessa (2015-) valmistetaan hauta-arkku.

Taiteellinen tutkimushanke kehittää ja täsmentää kysymystä, miten esityksellistää maisema.

Tutkimushanke tarkastelee, kuinka yliopistokokoelmat – kuten kasviherbaariot, geologiset näytteet, lääketieteelliset instrumentit ja eläintieteelliset näytteet – eivät ole ainoastaan tieteellistä todistusaineistoa, vaan myös kulttuurisia esineitä, jotka kantavat mukanaan sosiaalisia historioita, kolonialismin jälkiä ja ilmastonmuutoksen kerroksia. Näitä materiaaleja kehystetään uudelleen kuraattorityön kautta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää uusia opetuksen ja oppimisen tapoja, jotka valmistavat opiskelijoita monimuotoisiin, joustaviin työuriin. Hanke edistää yhteistyökykyisempää ja innovatiivisempaa taidekoulutussysteemiä Suomessa ja sen ulkopuolella.

Hankkeessa valmisteltiin kansallinen visio teatterin, tanssin, sirkuksen ja performanssitaiteen kasvatukselle ja -koulutukselle vuodelle 2030. Hanke toteutettiin puolentoista vuoden aikana kesäkuusta 2021 joulukuuhun 2022.

Taiteellisen tutkimuksen hanke tutkii elektronisen musiikin mahdollisuuksia ulkomaailmassa tapahtuvana ympäristötaiteena.

Tässä pedagogisessa tutkimushankkeessa tarkastellaan kontekstuaalisten ja tilasidonnaisten taidekäytäntöjen innovatiivisia mahdollisuuksia pohjoismaisissa ja afrikkalaisissa konteksteissa.

FAST45 -hanke tarkastelee taideyliopistojen vaihtoehtoisia tulevaisuuksia Euroopassa.

The Fair Sculpture –projekti luo tilaa monimuotoisemmalle Taideyliopistolle. Projekti kannustaa ja voimaannuttaa nuoria kuvanveiston avulla. Siihen osallistetaan erityisesti nuoria, joilla ei ole aiempaa kokemusta taiteesta ja kulttuurista.

Hankkeessa valotetaan ranskalaisen taiteentutkijan Georges Didi-Hubermanin kuvaa koskevan ajattelun yhteyksiä ranskalaiseen fenomenologiaan.

Hankkeen tavoitteena on kehittää uusia työskentelytapoja musiikintunneilla, kannustaa opettajia ja oppilaita musiikin luovaan tuottamiseen osana koulujen musiikinopetusta sekä tukea uusien musiikintekijäsukupolvien kasvamista.

Aktivistinen musiikintutkimusprojekti, joka käyttää päästötöntä esiintymislavaa esitysten toteuttamiseen.

Hankkeessa tehdään interkulttuurisen musiikinopettajakoulutuksen kehittämistutkimusta Suomessa, Israelissa ja Nepalissa.

Valotusaika on kuunnelma-albumi, joka on tehty Porttiteatterin ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelman yhteistyönä.

Lea Kantosen taiteellinen tutkimus syntyy yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. Grabando al caminar -tutkimushanke toteutettiin 2017-2018.

HEWDISARTS on kulttuurienvälinen akateeminen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on tehdä näkyväksi ja haastaa akateemista ableismia korkeakoulutuksessa.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan siirtolaisuutta käsittelevä hanke, jossa yhdistyvät musiikki ja taiteellinen toiminta.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kertomuksellista osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa.

Miltä kuulostaisi ympäristö, joka on ekologisesti kestävä, sosiaalisesti integroiva, oikeudenmukainen ja rauhanomainen?

InChoir-hanke tutkii, miten inklusiivisia kuorokäytäntöjä kehitetään, ylläpidetään ja ymmärretään eri eurooppalaisissa konteksteissa sekä miten ne voivat edistää oikeudenmukaisempia ja sosiaalisesti kestävämpiä kulttuuri- ja koulutusympäristöjä.

Hankkeessa lisätään Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja yhteiskehittämistä

Akatemiatutkija Otso Lähdeojan hanke (2018 - 2023) tutkii, miten muusikkojen vuorovaikutusta voi edistää teknologian keinoin.

Hankkeen tavoitteena on saattaa julkaisukuntoon Jean Sibeliuksen ja Achté-perheen kirjeenvaihto vuosilta 1899-1936 alkukielellä sekä käännöksenä.

Sibelius-Akatemia ja Royal Conservatoire of Scotland kehittävät yhteistyössä orkesterikoulutustaan.

Tutkimus käsittelee Suomen Kansallisbaletin historiaa.

Koneen Säätiön rahoittama tieteen- ja taiteenalojen rajoja ylittävä hanke (2021-2024) vahvistaa kaupunkitilan moniäänisyyttä ja kehittää sitä kautta oikeudenmukaista kaupunkia.

Työskenteletkö luovalla alalla freelancerina tai yrittäjänä? Haluatko vahvistaa osaamistasi ja rakentaa kestävämpää toimeentuloa? LUOVAKAS-hankkeen maksuttomat opinnot on suunniteltu juuri sinulle.

Hanke tutkii rytmiä, performanssia ja tunteita suomalaisessa sotilaskoulutuksessa ja pakolaisleirien capoeira-harjoittelussa.

Tutkimus tarkastelee reflektiivisen kirjoittamisen kurssin osallistujien kokemuksia kurssista.

Näyttelijäntaiteen koulutusohjelma aloittaa syksyllä 2024 nelivuotisen Kestävä näyttelijä -projektin, jonka tarkoitus on kehittää näyttelijöiden koulutusta ja työelämäosaamista kestävyyden näkökulmasta.

Hanke uudistaa arkistotutkimusta tuomalla sitä vuorovaikutukseen kulttuuriperinnön ja muistin tutkimuksen keskustelujen kanssa, sekä kehittää kansanperinneaineistojen käyttöä, luo uusia yhteisölähtöisiä menetelmiä ja pohtii arkistolähtöisen tieteellisen tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan eettistä vastuuta.

Elina Salorannan taiteellisessa tutkimuksessa käydään kirjeenvaihtoa laulaja Elli Forssellin (1871-1943) kanssa.

Projekti tutkii kirkon työntekijöiden terveyttä ja työtä kuormittavuuden, työn imun, työuupumuksen ja sukupuolten välisten erojen näkökulmasta.

Veijo Murtomäen tutkimustyön toisena aihepiirinä ovat keskieurooppalaisten säveltäjien ja suomalaisen musiikin poliittiset kytkennöt 1900-luvun alkupuoliskolla.

Vaikka usein pelätään, ”ettei nähdä metsää puilta”, tämä hanke ottaa huomioon päinvastaisen vaaran, ettemme näe puita metsältä, ja kiinnittää huomion yksittäisiin puihin.

Three Times a Decade is both a media art project, and a study about the practices of the internet culture, namely about the video blogs.

Tutkimushankkeessa tarkastellaan kirkkomuusikkojen kokemuksia koronapandemian ajalta keskittyen Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin.

Tutkimushankkeessa arvioidaan Suomen Kulttuurirahaston Taidetestaajat-hanketta.

Kerstin Schroedingerin hanke esittelee innovatiivisen ja kokeellisen analogisoinnin prosessin, jossa digitoituja arkistokuvia palautetaan materiaalisen alkuperänsä juurille. Hankkeessa työstetään uudelleen 1900-luvun alun arkistovalokuvia nykypäivän Turkkiin sijoittuvilta alueilta, jolloin tuloksena on uusi tulkinta uudessa historiallisessa kontekstissa ja mahdollisesti uusi muistitekninen rakenne filmikuvan sisällä.

Selvityshankkeessa tarkastellaan kulttuurihyvinvointitoiminnan taloudellista arviointia sekä kehitetään toimenpidesuosituksia arviointitoiminnan jatkokehitykseen Suomessa.

Ainutlaatuisessa koulutushankkeessa lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden säveltää sinfoniaorkesterin soittimille ammattilaisten tuella.

Hankkeen tavoite on valmistella kansallinen visio kuvataiteen kasvatuksen ja koulutuksen tilasta vuonna 2030.

Magnus Quaifen projektin tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten ja miksi taiteilijat opettavat niin kuin opettavat, jakaa näitä lähestymistapoja eri keinoin ja vaalia yhteisöjä, jotka harjoittavat tätä pedagogiikkaa.

Pitkäaikainen kumppanuus Saastamoisen säätiön kanssa tarjoaa kansainvälistymisen mahdollisuuksia Kuvataideakatemian opiskelijoille ja alumneille.

Hanke pyrkii avaamaan kuvantekemisen prosesseja tavalla, joka tuo esiin kuvaesitysten suhdetta katsojan näkevään ruumiiseen. Miten kuvat vaikuttavat kulttuurissamme – ja millaisista lähtökohdista uusia, ennen näkemättömiä kuvia voisi syntyä?

Tutkimushankkeen tavoitteena on ymmärtää, miten taiteen ammattilaisuus ymmärretään ja koetaan kuvataiteen koulutusohjelman henkilökunnan ja opiskelijoiden parissa sekä selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kokevatko opiskelijat voivansa tavoitella uraa ammattitaiteilijoina.

Kansainvälisessä hankkeessa nuoret muusikot kehittävät johtamis- ja vuorovaikutustaitojaan orkesterisoittajina ammattilaisten kanssa.

Teatterikorkeakoulun hankkeessa opiskelijat saatetaan yhteen vahvan ja omakielisen ammattiohjaajan kanssa. Hankkeessa luotava esitys tekee kiertueen kotimaassa ja usein myös kansainvälisesti.

Esa Kirkkopellon tutkimushanke rakentaa teoriaa esiintyvästä ruumiista.

Hanke keskittyy luontoon, taiteeseen ja nuorten työelämätaitoihin taidekasvatuksen näkökulmasta.

Yhteistyö taiteen ja eri alojen välillä laajentaa työn tekemisen tapoja ja merkityksiä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää, toteuttaa ja arvioida luovaa, henkilökeskeistä hoitotaidetta ammatillisessa koulutuksessa ja vanhustenhoidossa.

Aino-Kaisa Koistisen hanke tarkastelee feminististä kanssakirjoittamista taiteellisen ajattelun ja taiteilijapedagogiikan kontekstissa.

Yhteistyö taiteen ja eri alojen välillä laajentaa työn tekemisen tapoja ja merkityksiä.

MAGICS on kuuden suomalaisen yliopiston – Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston, Taideyliopiston, Lapin yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston – yhteinen infrastruktuuri, jonka tavoitteena on edistää ihmisten kokemusten tutkimista digitaalisessa maailmassa.

Taideyliopiston ja Metsähallituksen vuonna 2017 käynnistämä yhteistyö tuo yleisölle avoimia taide-esityksiä Vallisaareen.

Miten kehittää keinoja tunnistaa ja toimia puiden kaltaisten elämänmuotojen kanssa, subjektien, joita yleensä pidämme täysin ‘toisina?

Nuppu Koivisto tutkii post doc -hankkeessaan musiikin historian marginaaleihin jääneitä naismuusikoita.

Tutkimushanke tarkastelee performatiivisuuden teoriaa suhteessa uusmaterialistiseen teoriaan.

Hanke edistää afrikkalaisten ja suomalaisten kirjoittamisen opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien liikkuvuutta.

Monialainen tutkimushanke tutkiisuomalaisten mielisairaalamuistoja SKS:n kansanrunousarkiston kanssa kerätyn aineiston avulla.

Hankkeessa tutkitaan osallistavaa musiikkitoimintaa harjoittavien muusikoiden työtä, toimintaympäristöjä ja ammatillisia näkemyksiä.

Meri Herralan tutkimushanke käsittelee muusikoiden hyödyntämistä poliittisiin tarkoituksiin kylmässä sodassa.

Musiikin alan toimijoiden hyvinvointia ja työyhteisöjen kehittämistä käsittelevän tutkimusryhmän muodostavat musiikin tutkimuksen professori Tuire Kuusi ja kahdeksan tohtorintutkintoaan valmistelevaa tutkijaa.

Kaarina Kilpiön tutkimushanke käsittelee elokuvien äänellisiä elementtejä.

Tutkimusprojektissa Juha Torvinen tutkii musiikin ja musiikillisten käytäntöjen merkitystä ympäristötietoisuudelle.

Hanke tarkastelee totalitarismin vaikutuksia ihmisiin ja musiikkiyhteisöihin tutkimuksen ja taiteen (musiikin) keinoin, keskittyen erityisesti holokaustiin ja venäläiseen/neuvostoliittolaiseen totalitarismiin, joka on saanut uusia muotoja 2020‑luvulla.

Hanke uudistaa elinikäistä musiikkikasvatusta koskevaa ajattelua nopeasti ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Hankkeen vision tähtää mahdollistamaan tavoitteellisen ja korkeatasoisen musiikinopiskelun ja -harrastamisen kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa.

Hanke lisää ymmärrystä siitä, miten tietoa musiikin menneisyydestä ja käsityksiä musiikkiperinnöstä tuotetaan nyky-Suomessa.

Koordinoimme yliopistojen välistä yhteistyöverkostoa monitieteisen tutkimuksen edistämiseksi.

Sibelius-Akatemiassa toteutettava Muusikkouden transformaatio -hanke uudistaa muusikkojen elinikäiseen oppimiseen sekä esittämiseen liittyviä käytäntöjä.

Marja-Leena Juntusen johtamassa tutkimushankkeessa (2018-) tarkastellaan musiikin opetussuunnitelmia suomalaisen musiik­ki­kas­va­tuk­sen kou­lu­tuk­sel­li­sen yhdenvertaisuuden ja laa­dun vä­li­nee­nä.

Heikki Uimosen johtama hanke keskittyy monimuotoisten suomalaisten äänimaisemien tallennukseen ja tutkimukseen.

Hankkeessa valjastetaan taiteellisen asiantuntijuuden tarjoamat mahdollisuudet ruokahävikin vähentämiseksi.

Timothy Smithin tutkimus pyrkii oppimaan opiskelijoiden taiteellisesta ajattelusta heidän taiteellisissa prosesseissaan neurokirjo-kokemuksena.

Jan-Erik Anderssonin taiteellinen tutkimushanke käsittelee tilojen ja paikkojen teorioita.

Hanke tukee perheiden ja pedagogiikan ammattilaisten avulla pienten lasten musiikillista kehitystä ja harrastusta varhaisessa vaiheessa.

Pohjoismainen verkostoalusta kehittää koreografian pedagogiikkaa ja tukee opiskelijoiden kansainvälistä verkostoitumista.

Tutustu toimintaamme, jossa Sibelius-Akatemian opettajat vierailevat musiikkioppilaitoksissa ympäri Suomea.

Anu Koskinen tutkii, keitä, miten ja miksi valitaan opiskelemaan näyttelijöiksi Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun.

Taiteet tulevaisuuden oppimista rakentamassa – opettajan ammatillisen osaamisen kehittämishanke.

Valtakunnallisessa hankkeessa keskitytään ammatillisen opettajankoulutuksen uudistamiseen.

Nuppu Koivisto-Kaasik tutkii naisoletettuja pianonsoitonopettajia, intersektionaalisuutta ja musiikkielämän sukupuolittuneita valtarakenteita Helsingissä ja Tallinnassa vuosina 1861–1924.

Tutustu tanssitaiteen kandidaattiopiskelijoiden toteuttamiin digitaalisiin projekteihin.

Tutkimushanke pyrkii palauttamaan alkuperäiskansojen taiteeseen liittyvää tietoa takaisin yhteisöille itselleen.

PIMDI Erasmus + -hankkeessa hyödynnettiin taidekasvatuksen alan mahdollisuuksia ja kehitettiin "mielikuvituksellisten dialogien" pedagogiikkaa (a pedagogy of imaginative dialogues). Tässä pedagogiikassa yhteensopimattomien eroavaisuuksien välinen (mahdollinen) jännite on hedelmällinen ja kiinnostava lähtökohta, jotta niiden välille voidaan avata dialoginen "kolmas tila".

Pilvi Porkolan tutkimuksen tavoitteena on pohtia, miten performanssitaidetta opetetaan ja millaisia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia performanssitaiteen opettajat näkevät työssään.

Tutkimushanke hahmottaa suomalaisen pianonsoiton kulttuuria ja taustaa.

Jan Kailan, Japo Knuutilan ja Jan Fastin hankkeessa koetellaan taiteen ja tieteen yhteistyötä.

Hanke pyrkii lisäämään ymmärrystä poliittisuudesta osana ammattimuusikkoutta sekä edistämään ekologis-taiteellista mielikuvitusta ja muutoskeskeistä systeemiajattelua musiikin korkeakoulutuksessa.

Akatemiatutkija Liisamaija Hautsalo tarkastelee 5-vuotisessa tutkimushankkeessaan (2017-2022) suomalaista oopperaa suomalaisen yhteiskunnan perusarvon, tasa-arvon, näkökulmasta.

Hankkeessa tutkitaan valokuvallisen totuuden ehtoja.

Taiteellisessa tutkimuksessaan Denise Ziegler kääntää nykyhetken prototyypiksi tulevasta.

Runkoääntä voidaan johtaa tilaan, jolloin itse tila muuttuu arkkitehtuurilliseksi instrumentiksi jota voidaan soittaa ja sen kautta luoda uudenlaisia äänikokemuksia.

Arja Kastinen tutkii hankkeessaan runolaulukulttuurin suomalais-karjalaista kanteleimprovisaatiota, sen ilmenemismuotoja alkuperäisessä kontekstissaan sekä sen mahdollisuuksia tässä aikakaudessa.

Timo Heinon tutkimushanke Food käsittelee ruokaa eri näkökulmista.

Kehittämis- ja tutkimushanke, jossa tutkitaan esittävien taiteiden tuomista osaksi peruskoulun ja esiopetuksen oppimisympäristöä. Hanketta rahoittaa Svenska kulturfondenin SKAPA-rahasto.

Sibelius Summer Academy oli vuosina 2019-2022 järjestetty kansainvälinen kesäkurssikokonaisuus.

Sibelius-Akatemian koulutusta täydentävään ohjelmaan kutsutaan oman erityisalueensa johtavia taiteilijoita eri puolilta maailmaa.

Hankkeessa tutkitaan militarisoitunutta kieltä ja sen suhdetta demokratiaan Suomessa. Taideyliopistosta mukana on tutkija Susanna Hast.

Vesa-Petri Norilon tutkimushanke käsittelee ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta musiikillisesta näkökulmasta.

Susanna Hastin ja Maryam Bagheri Nesamin tutkimushankkeessa (2020-2022) luodaan yhteistyömahdollisuuksia iranilaisten ja suomalaisten taiteilijoiden välille.

Peter Peitsalon johtama tutkimushanke käsittelee suomalaista urkutaidetta.

Observatorio vahvistaa taide- ja kulttuurikasvatuksen tasa-arvoista saavutettavuutta ja parantaa alan yhteiskunnallista asemaa.

Hanke tuottaa uutta tietoa ja perustutkimusta perinnemusiikin ja kokeellisen improvisaation risteyksistä ja musiikin yhdessä luomisesta sekä suomalaisen nykykansanmusiikin praktiikasta.

Kehitys- ja tutkimuskokonaisuuden tarkoituksena on tuoda taide ja taiteellinen ajattelu vahvemmin osaksi tärkeää teknologiakeskustelua, tieteen ja teknologian näkökulmien rinnalle.

Hanke yhdistää taiteen ja rakentamisen, tavoitteenaan laajentaa luovan suunnittelun käyttöä useille eri sektoreille.

Anu Koskinen tutkii projektissa sitä, kuinka taiteen tekemistä yhteiskunnallisesti haavoittuvien ihmisryhmien kanssa voisi opettaa yhteisölliseen taiteeseen orientoituville taiteilijoille.

Jälleenrakennusohjelma tukee taidealan rakenteellista uudistumista sekä työllisyyden ja vaikuttavuuden kasvua osaamisen kehittämisen, tutkimuksen ja kokeilutoiminnan kautta.

Taidekasvatuksen ja -koulutuksen visiohankkeissa pohditaan, millaista on tulevaisuuden suomalainen taidekasvatus ja -koulutus eri koulutusasteilla.

Chris Evansin ja Magnus Quaifen hanke tutkii, miten erilaisuutta ilmaistaan ja miten toisinajattelu on toteutunut taidekouluissa. Hanke pyrkii löytämään vastarinnalle koulutuksen, maantieteellis-taloudellisten olosuhteiden, kulttuuristen olosuhteiden ja yhteisöjen välisiä kytköksiä.

Historiafoorumin muistitietohanke kerää muistitietoa Taideyliopiston eri taidealoilla vaikuttaneilta henkilöiltä.

Taiteellisessa tutkimuksessaan (2014-2021) Mari Martin tekee taidetta kaupunkiympäristöissä yhteistyössä muiden kanssa. Samalla hän pohtii ja koettelee dialogin käsitettä.

Hankkeessa tutkitaan taiteen ja finansoitumisen spekulatiivisia yhteyksiä ja sitä, kuinka finansoitumisen logiikka läpäisee taiteen ja taidetutkimuksen käytänteitä ja ajattelua.

Heidi Elmgren tutkii musiikkikouluttajien käsityksiä opetussuunnitelman perusteista osana Musiikinopetus Muutoksessa -hanketta.

Hankkeen tavoitteena on kehittää taidealojen opettajankoulutustehtävissä toimivien asiantuntijoiden ammatillista ja pedagogista osaamista.

Marjatta Ojan tutkimushanke (2018-2023) käsittelee taiteilijan vaikutusmahdollisuuksia.

Heli Reimannin tutkimushanke tutkii jazzfestivaali Tallinn 67:n historiaa.

Markus Mantereen tutkimushanke käsittelee Tampereen musiikkielämää.

Aino Kukkosen hanke tuo uutta tietoa suomalaisen tanssin historiasta ja avaa tanssitaiteilijan työtä poikkeusoloissa.

Kyselytutkimus kartoittaa syitä musiikkialan epätasaiseen sukupuolijakaumaan ja siihen, miksi niin harva nainen päätyy tekemään musiikkia itse.

Tanssijantaiteen toisen vuoden maisteriopiskelijoiden kollektiivi ja alusta lopputyöesityksille.